Voiko Suomen tuulivoimabuumi kaatua kuin Ruotsissa? – Markbygdenin miljardihankkeen romahdus opettaa

Mitä tapahtui – lyhyt yhteenveto:

• Markbygdenin tuulipuisto on Euroopan suurin maatuulihanke (yli 1 000 turbiinia).

• Sähkö toimitettiin kiinteään, erittäin alhaiseen hintaan (n. 25 €/MWh) 19 vuoden sopimuksella.

• Tuuliolosuhteet eivät vastanneet oletuksia, ja tuotanto jäi jälkeen.

• Yritys joutui ostamaan sähköä spot-markkinoilta kalliimmalla täyttääkseen sopimusvelvoitteet.

• Vuonna 2023 tappioita kertyi noin 175 miljoonaa euroa.

• Omistaja (China General Nuclear Power Group) ajautui talousvaikeuksiin, ja Markbygden haki yrityssaneerausta.

Voiko tämä tapahtua Suomessa?

Lyhyt vastaus: Kyllä – ainakin periaatteessa.

Suomessa rakennetaan ja suunnitellaan parhaillaan satoja uusia tuulivoimaloita – erityisesti Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa. Moni hanke on ulkomaisessa omistuksessa, ja rahoitus perustuu samanlaisiin pitkäaikaisiin PPA-sopimuksiin (Power Purchase Agreement) kuin Markbygdenissa.

Mitkä riskit koskettavat myös Suomea?

• Liian optimistiset tuuli- tai tuotantoennusteet:
  Jos tuuliolosuhteet eivät olekaan niin suotuisat kuin mallinnuksissa ennakoitiin, tuotanto jää jälkeen – ja koko liiketoimintamalli voi romahtaa.

• Kiinteähintaiset pitkäaikaiset sopimukset:
  Alhaiset hinnat näyttävät hyvältä paperilla, mutta ne voivat muuttua raskaaksi taakaksi, jos tuotanto ei riitä tai sähkömarkkinoilla tapahtuu suuria muutoksia.

• Ulkomaiset omistajat:
  Jos omistajataho vetäytyy, konkurssiriski kasvaa ja vastuu voi jäädä kunnille tai valtiolle – etenkin ympäristön siivouksen tai purkukustannusten osalta.

• Verkkokapasiteetin puute ja pullonkaulat:
  Suomessa sähköverkon kapasiteetti ei aina pysy investointien perässä. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tuotettua sähköä ei saada myytyä.

Mitä tästä voidaan oppia Suomessa?

1. Tarvitaan realistisia tuotantoennusteita ja skenaarioita.
Ei vain optimistista mallia, vaan myös ns. worst-case skenaario – mitä tapahtuu, jos tuulee 10 % vähemmän?

2. Sopimusmalleihin joustavuutta.
Pelkkä pitkä, kiinteähintainen PPA ei saa olla ainoa vaihtoehto. Tarvitaan hybridiratkaisuja ja riskienhallintaa.

3. Omistajuuden ja vastuun selkeyttä.
Kuka maksaa, jos hanke kaatuu? Kuka purkaa voimalat, jos ne jäävät tyhjilleen?

4. Viranomaisilta valvontaa ja varautumista.
Tarvitaanko esimerkiksi vakuuksia tai purkutuoteturvaa ennen rakennuslupien myöntämistä?

Yhteenveto – vihreän energian innostuksen rinnalle tarvitaan realismia

Tuulivoima on tärkeä osa tulevaisuuden energiaratkaisuja – mutta se ei ole riskitöntä.
Markbygdenin tapaus toimii karuna muistutuksena siitä, miten helposti miljardihanke voi kääntyä velkakuormaksi, jos perusteet eivät ole kunnossa.

Suomessa on vielä aikaa oppia – ja toimia ennakoivasti.

Haluatko lukea lisää uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja riskeistä? Tilaa blogimme ja pysy kartalla energiamurroksen kehityksestä.